Nelivuotias Emil Kuusla aloitti Jokerien luistelukoulussa vuonna 2009. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin sama helsinkiläinen on 21-vuotiaana kasvattajaseuransa Liiga-joukkueen tämän hetken paras hyökkääjä. Siinä on jo itsessään aika hieno tarina.
175-senttinen ja 76-kiloinen laitahyökkääjä ei ole koskaan ollut pelaaja, jonka kohdalla ensimmäisenä häikäistyisi fyysisistä mitoista. NHL-varaustakaan Kuuslalla ei ole. Sen sijaan hänellä on jotain, mitä senttimetreillä on huomattavasti vaikeampi mitata: kyky pitää kiekko itsellään ja löytää kaukalosta ratkaisuja, joita kaikki muut eivät näe.
Kuusla on Jokerien oma kasvatti lähes sanan kirjaimellisimmassa merkityksessä. Hän aloitti seurassa nelivuotiaana ja eteni junioripolun läpi aina edustusjoukkueeseen sekä nuorten maajoukkueiden vakiokasvoksi. Viime kaudeksi tuli kuitenkin lähtö Lappeenrantaan. Jokerit ei vielä pelannut Liigassa, ja Kuuslan kehityksen kannalta askel SaiPaan oli käytännössä välttämätön. Jälkikäteen katsottuna se saattoi olla yksi hänen uransa tärkeimmistä vuosista.
Raimo Helmisen luistelukoulusta takaisin kotiin
SaiPassa Kuusla joutui Raimo Helmisen kouluun. Helminen tunnetaan vaativasta, paljon liikettä ja kovaa fyysistä kuntoa edellyttävästä jääkiekostaan. Kuuslalle kyseessä oli samalla ensimmäinen muutto pois kotoa ja ensimmäinen kokonainen kausi uudessa ympäristössä.
Kuusla on itse nostanut SaiPa-vuodesta esiin erityisesti fyysisen kapasiteetin ja kyvyn jaksaa pelata paremmin. Ehkä vielä tärkeämpää oli itseluottamus. Hän huomasi pärjäävänsä Liigassa.
49 runkosarjaottelussa syntyivät tehot 7+20=27 ja plusmiinus jäi vain yhden maalin pakkaselle. Pistekeskiarvo oli siis noin 0,55. Pudotuspeleissä tahti vielä parani: yhdeksässä ottelussa syntyivät tehot 2+4.
Kyse ei ollut enää lupauksesta siitä, että Kuusla voisi joskus pärjätä Liigassa. Hän pärjäsi siellä jo ja voitti myös vuoden tulokkaalle annettavan Jarmo Wasama-palkinnon.
Pieni mies, jota on yllättävän vaikea saada pois kiekosta
Tällä kaudella Jokerien paidassa kehitys on jatkunut. Seitsemän ensimmäisen ottelun saldo 1+7 tarkoittaa yli pisteen ottelutahtia, mutta pelkät tehopisteet kertovat Kuuslan pelaamisesta yllättävän vähän. Mielenkiintoisempaa on katsoa, miten hän pelaa.
Kuusla pysyy kiekossa. Hän näkee kentän erinomaisesti ja pystyy löytämään syöttösuuntia pienistäkin tiloista. Erityisen silmiinpistävää on hänen pelaamisensa hyökkäysalueen kulmissa. 175-senttisen pelaajan voisi olettaa olevan juuri siellä vaikeuksissa isompia liigapuolustajia vastaan, mutta hämmästyttävän usein Kuusla tulee kaksinkamppailusta ulos kiekko lavassaan.
Hän ei voita kamppailuja siksi, että olisi vastustajaa isompi. Hän voittaa niitä tasapainolla, ajoituksella, kiekonsuojauksella ja sillä, että tietää mitä aikoo tehdä kiekolla jo ennen kuin tilanne on ohi. Juuri siinä näkyy ehkä selvimmin SaiPa-vuoden tuoma kehitys.
Kuuslassa on edelleen myös tiettyä arvaamattomuutta. Jokerien urheilutoimenjohtaja Olli-Pekka Yrjänheikki on puhunut hänen kyvystään tehdä yllättäviä ratkaisuja, mutta samalla SaiPa-vuosi opetti Kuuslalle kokonaisvaltaisempaa ja voittavampaa jääkiekkoa. Juniorivuosien taitopelaajan ympärille on vähitellen rakentunut valmis liigapelaaja.
Kehityskäyrä osoittaa nyt jyrkästi ylöspäin
Yksi Kuuslan tilastoista on erityisen kiinnostava. Hänen pistekeskiarvonsa on ollut sekä Mestiksessä että Liigassa noin 0,6 tuntumassa. Nyt 21-vuotiaana hän on aloittanut Liiga-kauden yli pisteen ottelutahdilla.
Seitsemän ottelua on tietenkin aivan liian pieni otos siihen, että piste per peli -tahdista kannattaisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pelaamisen taso sen sijaan antaa enemmän aihetta innostua. Kuusla ei ole kerännyt vain irtopisteitä, vaan ollut illasta toiseen Jokerien hyökkäyspelin moottoreita.
Jos sama meno jatkuu, ei olisi suuri yllätys nähdä Kuuslan nimeä jossain vaiheessa myös EHT-turnauksen yhteydessä. 21-vuotias kotimainen hyökkääjä, joka pystyy tuottamaan Liigassa pisteitä ja pelaamaan kiekollisesti vahvaa jääkiekkoa, alkaa väistämättä kiinnostaa myös A-maajoukkueen suunnalla.
Sen sijaan NHLä tai Pohjois-Amerikasta puhuttaessa kysymysmerkit ovat selvemmät.Kuuslan koko asettaa omat vaatimuksensa, mutta vielä suurempi kysymys liittyy luisteluun. Hän liikkuu Liiga-tasolla riittävästi, mutta jos tavoitteena olisi joskus Pohjois-Amerikan pienempi kaukalo ja vielä kovempi pelinopeus, liikkeeseen pitäisi löytyä seuraava vaihde. Pienikokoisen hyökkääjän täytyy siellä yleensä olla nimenomaan luistelullisesti poikkeuksellinen. Mutta ehkä juuri nyt ei tarvitse katsoa niin kauas.
Kuuslan tarinassa on jotain hyvin jokerimaista. Nelivuotiaana Jokerien luistelukouluun, lähes koko junioripolku punakeltaisissa, yksi ratkaiseva oppivuosi Raimo Helmisen koulussa Lappeenrannassa ja takaisin kotiin juuri, kun kasvattajaseura palasi Liigaan.
Kuusla sanoi palatessaan, että hänellä tulee aina olemaan jokerisydän. Tällä hetkellä tuo sydän ei vain sykähdä kannattajia. Se myös tahdittaa Jokerien hyökkäyspeliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti