Jokerit voitti KooKoon jumbofinaalissa 6–3 ja nappasi äärimmäisen tärkeät kolme pistettä. Ottelusta löytyi useampia positiivisia asioita: hyökkäyspään riistopelaaminen toimi, ja viivatoimituksista syntyi tällä kaudella poikkeuksellisesti useampi maali.
Ottelun alku sai synkän käänteen, kun Max Krogdahl otti jälleen kerran täysin turhan jäähyn, josta KooKoo teki avausmaalinsa. Norjalaisen pelaaminen oli jälleen kerran ala-arvoista. Väärät pelivalinnat, heikko sijoittuminen ja hävityt kamppailut toistuvat ottelusta toiseen. On vaikea ymmärtää, miksi tällainen pelaaja on hankittu vahvistukseksi. Myös valmennuksen ratkaisut herättävät kysymyksiä, kun samat virheet eivät tunnu vaikuttavan peluutukseen.
Jokerit hallitsi ensimmäistä erää laukauksin mitattuna selvästi, mutta ylivoima jäi tehottomaksi eikä todellisia maalipaikkoja syntynyt riittävästi. Markus Hännikäinen tasoitti 1–1 hyvän paineistuksen ja paluukiekon kautta.
Toisessa erässä Nikkanen vei Jokerit 2–1-johtoon viidellä kolmea vastaan pelatun ylivoiman päätteeksi. KooKoo tasoitti kuitenkin jälleen aivan liian halvalla maalilla, jossa Krogdahl hävisi kamppailun ja jätti vastustajan vapaaksi maalin eteen. Jokerit siirtyi 3–2-johtoon Oskari Mannisen viivavedolla, kun Tuulola ja Pulli rakensivat tilanteen hyvin.
Kolmannessa erässä Eetu Tuulola ohjasi viivatoimituksesta 4–2-maalin. Nämä perille menneet viivatoimitukset olivat illan positiivisimpia asioita: viivasta saatiin vihdoin kunnollista uhkaa ja tulosta. Patrik Curry palkitsi suuren työmääränsä 5–3-maalilla, joka syntyi jälleen hyökkäysalueen kiekonriiston seurauksena. Patrik Virta viimeisteli loppulukemat tyhjään maaliin.
Voitto oli tärkeä myös henkisesti. Jokerit nousi takaa ohi ja pystyi tällä kertaa hyödyntämään vastustajan virheitä. Samalla on kuitenkin todettava, että joukkue hävisi maaliodottaman ja puolustusalueen pelaaminen oli edelleen sekavaa. KooKoo pääsi liian helposti maalipaikoille, ja edelleen vastustajat saavat heilua jokerimaalin edessä aivan liian helposti.
Jokerit on päästänyt 16 ottelussa 53 maalia eli keskimäärin 3,3 maalia ottelua kohden. Se on aivan liikaa. Kolme pistettä helpottavat tilannetta, mutta yksi voitto ei korjaa joukkueen rakenteellisia ongelmia. Tärkeät pisteet, hyviä merkkejä hyökkäyspelaamisessa – mutta puolustuspelaamisessa riittää edelleen valtavasti korjattavaa.
Eräs havainto kuitenkin huolestuttaa: Jokerit ei näytä minun silmiini yhteen hitsautuneelta joukkueelta, eikä samaa havaintoa peitellyt puolustaja Oskari Manninen MTV3:n haastattelussa todetessaan, että onneksi edessä on vieraspelejä, jotta joukkue pääsee hitsautumaan yhteen. Kun tämä on tilanne vielä lokakuun lopussa, tekemistä riittää.
Kaveri kirjoittaa niinkuin asia on. Puolustajat on sekaisin. En kehuisi Tuomolan pelaamista, kun on yksi seikkaijousts omalla puolustusalueella. Pskk7na kun on on osattava sijoittua ja voimaa orava, kun hiirulainen ei menesty.
VastaaPoista