Neljäsosa Liigan runkosarjasta on pelattu, joten on aika vilkaista, miltä Jokereiden kausi näyttää tilastojen valossa. Tilastot eivät tietenkään kerro koko totuutta jääkiekkojoukkueen suorittamisesta, mutta ne antavat suuntaa siitä, missä onnistutaan ja missä olisi syytä parantaa. Aloitetaan erikoistilanteista ja edetään siitä muihin perustilastoihin.
Ylivoima: paljon mahdollisuuksia, liian vähän tulosta
Jokereiden ylivoimaprosentti on 16,07, jolla joukkue löytyy tilaston sijalta 12. Ylivoimalla on syntynyt yhdeksän maalia. Erityisen huolestuttavaa on se, että Jokerit on saanut koko Liigassa eniten ylivoimamahdollisuuksia. Ero vähiten ylivoimia saaneeseen HPK on peräti 22 mahdollisuutta.
Jokereilla on siis ollut muita enemmän tilaisuuksia ratkaista otteluita erikoistilanteissa, mutta tulosta ei ole syntynyt odotetulla tavalla. Tässä piilee myös yksi joukkueen suurimmista kehityskohteista: ylivoiman tehokkuutta parantamalla olisi mahdollista kääntää tiukkoja otteluita voitoiksi.
Alivoima: toinen erikoistilanne, toinen ongelma
Jos ylivoima ei vakuuta, ei alivoimakaan anna aihetta riemuun. Jokereiden alivoimaprosentti on 75,51, mikä on Liigan neljänneksi heikoin lukema.
Jääkiekossa puhutaan usein siitä, että hyvän joukkueen ylivoima- ja alivoimaprosenttien summan pitäisi olla vähintään sata. Jokereilla summa jää tällä hetkellä noin 92 prosenttiin. Erikoistilanteissa on siis merkittävästi parannettavaa molempiin suuntiin.
Lisäksi Jokerit on Lukon ohella ainoa joukkue, joka ei ole tehnyt vielä maaliakaan alivoimalla. SaiPa on puolestaan onnistunut siinä jo neljästi. Alivoiman tehtävä on ensisijaisesti estää vastustajan maalit, mutta parhaimmillaan se tarjoaa myös mahdollisuuksia iskeä vastaan. Jokereilta tämäkin ulottuvuus puuttuu toistaiseksi kokonaan.
Tasakentällisin: maalinteko takkuaa ja omissa soi
Myöskään tasakentällisin pelattaessa tilanne ei näytä hyvältä. Jokerit on tehnyt viidenneksi vähiten maaleja ja päästänyt toiseksi eniten. Tämä on yhdistelmä, jolla otteluita on vaikea voittaa pitkällä aikavälillä.
Kun maalinteko on vähäistä ja omissa soi jatkuvasti, joukkue joutuu tekemään paljon töitä jokaisen pisteen eteen. Erikoistilanteiden tehottomuus pahentaa ongelmaa entisestään.
Jäähyt: ei sentään sarjan pahimmasta päästä
Otettujen jäähyminuuttien määrässä Jokerit ei sentään kuulu Liigan heikoimpaan päähän. Joukkue on tilaston yhdeksäntenä eli suurin piirtein keskikastissa.
Tämä on yksi harvoista perustilastoista, joissa Jokerit ei löydy aivan häntäpäästä. Se ei kuitenkaan yksin riitä lohdutukseksi, kun pelilliset ongelmat näkyvät monella muulla osa-alueella.
Laukaisusuhde: pieni valonpilkahdus
Yksi hieman yllättävämpi havainto löytyy laukaisusuhteesta. Kun huomioidaan joukkueen omat maalia kohti menneet ja ohi suuntautuneet laukaukset sekä vastustajan vastaavat yritykset, Jokerit on tilaston kahdeksantena. Laukaisusuhde on 20 yrityksen verran plussalla.
Tämä antaa ainakin jonkinlaista vastapainoa synkälle kokonaiskuvalle. Jokerit pystyy siis tuottamaan laukauksia suhteessa vastustajiinsa kohtuullisesti. Pelkkä laukaisumäärä ei kuitenkaan ratkaise, jos yritykset eivät muutu maaleiksi tai vastustaja onnistuu omissa paikoissaan tehokkaammin.
Kokonaiskuva on karu
Kun neljäsosa kaudesta on takana, Jokerit ei löydy yhdestäkään tarkastellusta tilastosta viiden parhaan joukosta. Ylivoima on tehotonta, alivoima vuotaa, tasakentällisin maalinteko on vähäistä ja omissa soi liikaa.
Laukaisusuhde tarjoaa pienen valonpilkahduksen, mutta se ei riitä peittämään muiden tilastojen ongelmia. Ei siis ole ihme, että Jokerit löytyy sarjataulukosta toiseksi viimeiseltä sijalta.
Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta kun sama viesti toistuu useassa eri mittarissa, sitä on vaikea sivuuttaa. Jokereiden ongelmat eivät näytä rajoittuvan yhteen osa-alueeseen – parannettavaa on lähes kaikkialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti